ja matka jatkuu

No niin, vihdoin viimein saatiin ostettua junaliput ja lähdetään eteenpäin. Huomenna, eli maanantaiaamuna lähdetään bussilla Guiliniin, sieltä junalla noin 20 tunnin matka Huang shaniin, lähelle Shanghaita. Perillä kätevästi aamulla neljältä, kiva.

Ja olihan sitten synttärit. Oli tosi kiva ilta, joskin aika perus baari-ilta. Ollaan parina iltana ansaittu jokunenkin bisse, koska Fred on ihan haka pöytäfudiksessa, ja varsinkin paikalliset sekä britit on aina varmoja olevansa parempia. Vaan eivätpä ole, ja vaikka musta ei voi sanoa samaa oon kuitenkin oppinut sen verran, että kaksi vastaan kaksi -pelit voitetaan aina. Ihan aina. Ja kun vastassa on tyyppejä jotka on ylimielisiä ja varmoja voitostaan, ne haluaa aina pelata bissestä. Ihan kätevää.

Eli siis niin, synttärit. Päivä haahuiltiin kaupungilla, ja käytiin mm. markkinoilla. Ei olisi taaskaan pitänyt. Mun markkinakiintiö Aasian osalta alkaa olla aika täynnä. Aluksi oli ihan jees, kaikkia ruokajuttuja, mutta sitten tuli taas eläinosio. Lähdin jo ulos, mutta kun käännyin ympäri, näin nyljetyn koiran. En haluu edes ajatella yksityiskohtia, se oli kammottavaa, joten ne markkinat oli sitten aika pitkälti siinä.

Nyt siis vikaa iltaa Yangshuossa. Ollaan läheisessä aussibaarissa langattoman netin perässä, koska pitäisi ehkä tavata yksi kaveri täällä kohta. Toivottavasti. Vaikka veikkaan kyllä, että niin ei pääse käymään, koska täältä on kohtuullisen vaikeaa löytää ihan suorilta yhtään mitään jos ei tiedä mihin on menossa. No, toivotaan, koska kyseinen henkilö on jäämässä tänne asumaan toistaiseksi, ja me lähdetään huomenna aamulla.

Ja, jälleen kerran löydän itseni kiireisenä tän kirjoittamisen kanssa. Kuten myös näköjään aina vain huonomman suomenkielen kanssa. Voisiko joku auttaa? Huh.

Ainiin! Sellainen pikkuseikka täytyy muistaa mainita, että tämä "pikkukylä" mukulakivikatuineen tarkoittaa miljoonan ihmisen kaupunkia. Että silleen. Laitan jonkun kuvan ihan kaupungista itsestään tässä joku päivä. En kyllä yhtään tiedä seuraavan paikan nettimahdollisuuksista, mutta eiköhän niitä tule.

Okei, täytyy mennä. Kuulemisiin jälleen, ja suuret kiitokset muutamalle ihanalle ihmiselle tekstiviesteistä, niitä on aina ihan tosi mukava saada.