sunnuntai

Alan menettää tajun siitä mikä päivä on meneillään. Huomasin sen aamulla, kun joku sanoi että on sunnuntai ja tajusin ettei ole juurikaan käsitystä asiasta. Se on hyvä merkki, sillä silloin alkaa irrottautua. Muutenkin taitaa päässälaskutaito kadota, kun huomasin kirjoittaneeni viimeksi, että ”kaikilla Thaimaan matkoillani”. Oonhan mä täällä jo kaksi kertaa ennen tätä käynytkin. Noh, lämpö näköjään pehmentää päätä ja kirjoittelen mitä sattuu, joten sillä varauksella sitten nämä kirjoitukset.

Oon suunnitellut, että josko kävisin Ko Lantalla, eli parin tunnin lauttamamtkan päässä olevalla saarella. Huhu kulkee, että siellä olisi vielä jokunen syrjäisempi kohta, joita 7-eleven, mäkkäri tai muut vastaavat ole vielä valloittaneet. Toisaalta tilanteet muuttuu tuolta osin täällä niin nopeasti, että varma ei voi olla kuin käymällä. Lisäksi siinä on lähellä vielä toinen, paljon pienempi saari jonka pitäisi olla hyvä paikka. Mutta katotaan nyt, en ainakaan vielä jokuseen päivään varmaankaan lähde täältä mihinkään. Riippukeinua nyt ihan tasan niin paljon kun huvittaa, mua ei ole oikein luotu sellaiseen pari päivää paikassa -matkailuun. Ainakaan jos on varaa valita ja nyt on. Sitä paitsi täytynee säästellä siirtymisvoimia loppupuolelle matkaa, jollon ei sitten enää jäädä pariksi viikoksi johonkin palmun alle makoilemaan.

Oon saanut suurta huvitusta lukemalla Vadelmavenepakolaista. Ihanan leppoista ja hupaisaa luettavaa, varsinkin kun ennen sitä luin Orhan Pamukin Valkoisen Linnan. Ihan mielenkiintoinen kirja kylläkin, mutta vadelmaveneet tuli sen jälkeen kuin tilauksesta. Ruotsalaisuuteen nyttemmin sitten perehtyneenä tuli myös mieleen sellainen sattumus, jonka joku (en nyt millään muista kuka, mutta joku poika se oli) kertoi mulle joskus. Varmaan joku opiskelukaveri Riihimäeltä, epäilisin. Tämä sama juttu tuli mulla mieleen ekaa kertaa sitten vuosiin myös lentokoneessa matkalla tänne, kun koneessa oli jotain ruotsalaisia. Juttu on hyvinkin yksinkertainen, mutta nauroin yksinäni vedet silmissä koneen keskipenkissä, ja koitin vaan lopettaa. Tää tyyppi siis kertoi mulle tilanteesta, että oli ruotsinristeilyllä, ja mennyt kauheassa krapulassa aamiaiselle kavereiden kanssa. Aamiaisella meni kuitenkin vatsa sekaisin äkkinäisestä ahmimisesta, ja tyyppi juoksi omaan hyttiin vessaan. Tän jälkeen vessa ei kuitenkaan vedä. Ei sitten millään, voi hitto. Kundi ajattelee, että täytyy tää vessa nyt jotenkin saada fiksattua ennen kun kaverit tulee aamiaiselta ja menee käytävään etsimään käsiinsä siivojatytön, kai sillä jotain välineitä tuohon olisi, ei varmaan ole ensimmäinen tukos sillä laivalla. Tyttö ei puhu tietenkään sanaakaan muuta kieltä kun ruotsia, ja tän kundin ruotsinkielentaito on ehkä samaa luokkaa kuin omani. Tyttö kuitenkin ymmärtää, että nyt on joku ongelma ja seuraa kun kädestä pitäen viedään. Kundi vie tytön vessaan, osoittaa pönttöä jossa on iso läjä sontaa ja sanoo titta, titta! Sitten vetää pöntön, joka nyt yllättäen toimii. Tyttö tuijottaa kummissaan, eikä saanut ikinä selitystä asialle yhteisen kielen puuttuessa. Mitähän se siivoojatyttö on oikein miettinyt?? :D Poika ei hetkeen kehdannut ruotsinristeillä. Mä en saa tätä ”titta, titta!”-tilannetta pois mielestäni ihan heti.

Joku muukin on muuten tehnyt saman kuin mä: Michel johon tutustuin viime matkalla on täällä kuulema edelleen. Tai no nyt käymässä jossain muualla, mutta tullee tänään tai huomenna takaisin tänne. Sen piti lähteä muistaakseni viime kuun lopulla, mutta nyt kuulin, että se oli soitellut työasioitaan ja sai järjestettyä kuukauden lisää lomaa. Hehheh, sitä näkyy olevan liikkeellä.

Tänään on ollut ihan poikkeuksellisen kuuma päivä, eikä oo tullut mieleenkään mennä mihinkään aurinkoiseen paikkaan. Eilen vielä ajattelin, että olisin tänään kävellyt viereiselle rannalle ihan noin niinkuin liikunnan vuoksi, mutta jäänee toiselle kertaa. Tosin se reitti sinne ei ole mitään leppoisaa rantapolkua, vaan semmoinen viidakkoreitti missä riittää kipuamista ja kapuamista.

Lämpimän iltapäivän kunniaksi taidan mennä juomaan yhden kylmän Singhan tuohon naapuribaariin. Baari on siis lähinnä baaritiski joka on pystytetty ”tien” viereen, ja siinä on bambusta tehty katos. Sitä pitää Jay, jolla on maailman ystävällisimmät kasvot. Se näyttää ihan sellaiselta Disneyn piirretyissä olevalta viisaalta, hyväntahtoiselta ja oikeamieliseltä intiaanilta, pitkät hiukset ja kaikki. Tai ehkä meen sittenkin rantaan, voisi jatkaa lukemista jossain varjoisassa paikassa.